Vihdin Vasemmistoliitto
vasemmisto logo
21.10.2021

Inhimillinen Vihti

Viime viikolla virisi kiivas keskustelu pakolaisuuden kuluista, kun Vihdin Perussuomalaisten valtuustoryhmä julkaisi paikallislehdissä varsin suoraviivaisen tulkinnan pakolaisten kustannuksista kunnalle. Kummunneen keskustelun tyyli huolestutti Vihdin Vasemmistoliittoa sekä Vihdin Vihreitä, joten osa puolueväestä päätti tavata ja jutella aiheesta. Tapaaminen järjestyikin pika-aikataululla Nummelan torilla, turvaväleistä huolehtien. Vihdin Perussuomalaisten valtuustoryhmä oli pyytänyt kannanottonsa taustaksi…

Viime viikolla virisi kiivas keskustelu pakolaisuuden kuluista, kun Vihdin Perussuomalaisten valtuustoryhmä julkaisi paikallislehdissä varsin suoraviivaisen tulkinnan pakolaisten kustannuksista kunnalle. Kummunneen keskustelun tyyli huolestutti Vihdin Vasemmistoliittoa sekä Vihdin Vihreitä, joten osa puolueväestä päätti tavata ja jutella aiheesta. Tapaaminen järjestyikin pika-aikataululla Nummelan torilla, turvaväleistä huolehtien.
Vihdin Perussuomalaisten valtuustoryhmä oli pyytänyt kannanottonsa taustaksi laskelmia kunnan talousjohtaja Henri Seppälältä pakolaisten kustannuksista aiempaa kattavammin. Mukaan oli pyydetty laskemaan Varhaiskasvatus-, peruskoulutus- ja 2. asteen koulutuskuluja, sekä Sote-menoja. Nämä ovat kuluja joita sinällään tulee kaikista tietynikäisistä kuntalaisista, eikä niitä siten voida lukea erityisesti pakolaisuudesta johtuviksi kuluiksi. Näistä talousjohtajan laskelmista Vihdin Perussuomalaiset julkaisivat mielipidekirjoituksen lisäksi nettisivuillaan kaksi taulukkoa yhteensä 18-sivuisesta laskelmasta. Tästä talousjohtajan laskelmasta oli vedetty  johtopäätös, että pakolaiset ovat maksaneet Vihdin kunnalle 653 128e yhdessä vuodessa.
Kannanoton mukaan nämä koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sote-menoihin käytetyt varat ovat kunnalle tappioita. Tämä on aika ikävästi ilmaistu, kun kyseiset summat kuluvat yhtälailla suomalaissyntyisten vihtiläisten koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja terveyspalveluihin. Nämä rahat kunnalta olisi siis kulunut, vaikka pakolaisten tilalla Vihdissä asuisi 157 suomalaissyntyistä uutta henkilöä samalla ikärakenteella. Esimerkiksi alaikäisiä Vihdissä asuvista pakolaisista on yli 54%. Voidaanko kannanotosta siis päätellä, että Vihdin Perussuomalaisten mielestä nämä kulut ovat tappioita myös muiden kuntalaisten osalta? Me päin vastoin näemme, että esimerkiksi lasten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen panostaminen on tulevaisuusinvestointia, ei missään nimessä tappiota.
Kun talousjohtajan laskelmaan tutustuu tarkemmin, voidaan huomata, että siinä on useita kertoja selitetty näiden Perussuomalaisten pyytämien kulujen koskevan kaikkia tietyn ikäisiä kuntalaisia. Samoin siinä on useammassa kohtaa selvitetty, että osa luvuista on saatu esimerkiksi jakamalla kaikki tietyn koulun kulut jokaiselle oppilaalle, ja että tosielämässä osalla oppilaista kulut ovat korkeammat kuin toisilla, esimerkiksi koulukuljetuksen tai vaikkapa erikoisruokavalion vuoksi. Talousjohtaja oli myös eritellyt laskentatavat seikkaperäisesti, eivätkä ne ratkaisut olleet yksittäisiä miinuslaskuja, joilla Perussuomalaisten valtuustoryhmä oli laskelmasta päätelmäänsä päätynyt. Nämä asiat eivät ole voineet jäädä Vihdin Perussuomalaisten valtuustoryhmältä huomaamatta, joten voitanee epäillä, että nämä osuudet jätettiin mielipidekirjoituksessa tarkoituksella mainitsematta.
Tekstissä ei mainittu, mikä olisi valtuustoryhmän ratkaisuehdotus. Emme voi poistaa peruspalveluita vain pakolaisilta yhdenvertaisuuden vuoksi. Jos näistä kuluista leikataan, se koskee kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti. Pitää muistaa, että jos lähdemme sille tielle, että sallimme poistaa peruspalvelut tietyltä ihmisryhmältä, jatkossa voimmekin itse kuulua seuraavaan ryhmään, jolta nämä palvelut halutaan poistaa.
Selkeästi pakolaisuudesta johtuvat kulut korvataan valtion puolesta, kunhan kunnalla on siihen liittyvät sopimukset kunnossa. Tämäkin selviää kyseisestä laskelmasta. Aikaisemmin Perussuomalaisten valtuustoryhmä on vaatinut sopimusten lakkauttamista, jolloin näitä kuluja ei kunnalle korvattaisi.
Emme näe, millä tavalla koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta tai vaikkapa perusterveydenhuollosta leikkaaminen olisi kovinkaan inhimillinen tai pidemmälle tähtäävä ratkaisu.
Meillä kenelläkään ei liene tarvetta kiillottaa sädekehäänsä muiden ihmisten kustannuksella, kuten asia mielipidekirjoituksessa ilmaistiin. Matematiikka vain ei toimi niin, että lisäillään laskelmiin sinne kuulumattomia lukuja, ja jätetään vertailulaskelmat tekemättä tai kertomatta. Vihdin Perussuomalaisten seuraava tehtävä olisikin nyt selvittää, minkä verran ovat keskivertokuntalaisen kulut kussakin ikäryhmässä, ja esittää ne verrattuna nyt julkaisemiinsa päätelmiin. Muistattehan myös ottaa huomioon, että täällä asuvien pakolaisten ikärakenne on varsin erilainen kuin Vihdin yleinen ikärakenne.
Maahanmuutto ei erottele ihmisiä meihin ja heihin. Maailma on avoin ja kuka tahansa voi ylittää rajoja. Se kuuluu vapaaseen maailmaan ja ilman sitä moni arkinen asia olisi jäänyt saavuttamatta meidät ja muun maailman, oli kyse sitten elintarvikkeista, keksinnöistä, muista innovaatioista tai vaikkapa kulttuureista. Me kaikki synnymme paikkaan, jonka useimmiten määrittelemme kodiksemme. Koti jätetään lukuisista eri syistä joko vapaan tahdon ansiosta tai sitten pakosta. On järkyttävää, että yleisinhimillinen ja perustuslaillinen oikeus pakolaisuuteen jakaa mielipiteitä. Se kertoo siitä, ettei ihmisyyttä käsitetä sellaisena, joka meillä kaikilla ominaisuuksiin.
Me yksilöt muodostamme ryhmiä ja toisaalta ryhmistä erottautuu yksilöitä. Tämä kaksisuuntaisuus pitäisi pitää kirkkaana mielessä aina kun käsittelemme ihmisyyttä, tapahtui se sitten mistä tulokulmasta tahansa. Meistä kukaan ei ole yksilöllisyydestä, ryhmistä saati ihmisyydestä osaton. On tärkeätä, että ihmisiä kohdellaan ihmisinä. Siinä on yksiselitteinen vaatimus meille kaikille, eikä se vaatimus erottele ihmistä minkään statuksen mukaan. Ja jos puhutaan maahanmuutosta, Suomi on valtio, joka huoltosuhteen notkahtaessa nimenomaan maahanmuuttoa tarvitsee.
Me tarvitsemme hyvää maahanmuuttopolitiikkaa, joka integroi erilaisista taustoista tulevia ihmisiä siihen kulttuuriin, jota haluamme vaalia. Se kulttuuri ei voi olla vihan ja syrjinnän sekä perusteettomien uhkakuvien kulttuuri. Sen sijaan sen on syytä olla hyvinvoinnin kulttuuria. Kaikki integrointi tähtää hyvinvointiin ja sellaista on vaikeata, ellei mahdotonta rakentaa, mikäli hyvinvointia ja integraatiota yritetään kampittaa pelolla ja inholla.
Integrointi alkaa siitä, että jokainen kohdataan ja otetaan joukkoon. Kunnissa tapahtuu perustason integraatiota, joka ei kohdistu ainoastaan heihin, joille tapamme tai kielemme ovat outoja. Meidän on syytä muistaa, että kyseessä on sellainen perustason kotouttaminen, jota jatkuvasti peräänkuulutetaan. Unohtamalla sen saamme aikaiseksi sellaisen hintalapun, josta on monesta syystä syytäkin olla huolissaan.
Todellisia tai kuviteltuja uhkia me emme torju mekastamalla ja mellastamalla jotakin sellaista, mikä perustuu mielikuviin ja käsityksiin, jotka eivät vastaa todellisuutta. Meidän on sekä yksilöinä että yhteiskuntana syytä muistaa, että meistä itse kukin on syytön onneensa tai onnettomuuteensa. Ja samaan hengenvetoon on hyvä pyrkiä rakentamaan sellaista hyvää, jotta onnettomuus vähenisi ja onni kasvaisi. Tehdään mieluummin Vihdistä empaattisuudella, ratkaisukeskeisyydellä, ystävällisellä kohtaamisella ja avoimuudella houkutteleva kunta, niin uusille kuntalaisille kuin yrityksillekin. Negatiivisella ilmapiirillä emme ainakaan luo kunnastamme houkuttelevampaa.
Suurin osa vihtiläisistä varmasti kuitenkin suhtautuu toisiinsa inhimillisyyden kautta.
Vihdin Vasemmistoliitto
Vihdin Vihreät
Kuvassa vasemmalta oikealle Emilia Komu (Vas.), Teemu Leino (Vas.), Ida Välimaa (Vihr.), Mari Sydänmaanlakka (Vas.), Hanna Nevantausta (Vas.) ja Satu Mali (Vihr.). Kuvan otti Satu Mali.

Takaisin etusivulle